Pedagogisia ohjeita opettajalle suomen kielen ja kirjallisuuden ja matematiikan Arviointijunien käyttöön

Lapsi ei aluksi aseta itselleen tavoitteita ja arvioi oppimistaan yksin, vaan yhdessä opettajan kanssa. Avaa hänelle, millaisia vaunuja suomen kielen ja kirjallisuuden Arviointijunassa on. Pohtikaa montako tavoitetta oppilaan (montako punaista symbolia kannattaa yhdellä kertaa napsauttaa) aluksi olisi hyvä ottaa. Miettikää myös yhdessä oppilaan kanssa, milloin vaunun taito on saavutettu ja milloin se on saavutettu erinomaisesti. Keskustelkaa oppilaan kanssa, miten ja missä taito on viety käytäntöön ja arkielämään. Kerro myös, että jokainen luokassa etenee tavoitteissaan omaan tahtiin, koska jokainen oppii yksilöllisellä tavalla.

Arviointiskaala on avattava oppilaalle. Se sisältää sanoja ja termejä, joita pienen lapsen on vaikea ymmärtää.

Ottakaa Arviointijuna esille aina silloin, kun oppilas pyytää tai kun opettaja katsoo aiheelliseksi tarkistaa oppilaan oppimisen tilannetta; vaikkapa kerran viikossa tai kaksi kertaa kuukaudessa. Oikean määrän ja tahdin löytää parhaiten käytännön kokemuksen kautta.

Arviointijuna toimii erinomaisena oppimisen etenemisen havainnollistajana silloin, kun käytte huoltajien ja oppilaan kanssa arviointikeskusteluja.

Onnistumisen hetkiä ja hyviä kokemuksia Arviointijunan parissa!

Arviointijunan symbolit

HARJOITTELEN

Harjoittelen taitoa, jotta voisin kehittyä siinä.

Punaisella keskustalla olevaa orastavien lehtien kuvaketta napauttamalla, ympärillä oleva kehä värittyy vaaleanpunaiseksi ja on samalla merkki siitä, että oppilas ryhtyy harjoittelemaan kyseisen vaunun taitoa. Huomioi, että jokainen oppii yksilöllisesti; yksi harjoittelee tunnin, joku toinen tarvitsee harjoitusta viikon. Kun oppilas klikkaa tätä painiketta, hän asettaa samalla itselleen tavoitteeksi opetella vaunussa olevan sisällön.

OLEN KEHITTYNYT

Huomaan, että olen kehittynyt harjoittelemassani taidossa ja
hallitsen taidon paremmin kuin aiemmin.

Oppilas arvioi itse (ja opettajan kanssa), kun huomaa muutoksen taidon kehittymisessä. Tämä on "taso", joka kuvaa etenemistä parhaiten; harjoittelusta palkitaan, sekä nostetaan kehitys ja sen huomaamisen arvo esille. Tämän "tason" voi klikata joko melko pian harjoittelun jälkeen, mutta tämä taso pätee myös pidempään ennen seuraavan "tason" saavuttamista.

Vihreällä keskustalla olevaa kasvun kuvaketta napauttamalla ympärillä oleva kehä värittyy vihreäksi, ja on samalla merkki siitä, että oppilas on selkeästi kehittynyt harjoittelemassaan taidossa.

OSAAN SUJUVASTI

Osaan käyttää oppimaani taitoa toistuvasti monenlaisiin tehtäviin
itsenäisesti ja/tai yhdessä toisten kanssa. Osaan myös jakaa
osaamistani muille.

Kun oppilas (tai opettaja) huomaa, että oppilas osaa käyttää taitoa toistuvasti onnistuneesti, on taito "korkeimmalla" käytännön arvioitavalla tasolla, jota on tavoiteltu.

Sinisellä pohjalla olevaa kukka-kuvaketta napauttamalla muuttuu ympärillä oleva kehä vaaleansinikseksi ja on samalla merkki siitä, että oppilas hallitsee vaunussa harjoittelemansa taidon sujuvasti.

OSAAN SOVELTAA OPPIMAANI TAITOA

Huomaan koulun ulkopuolella tilanteita, joissa voin käyttää oppimaani taitoa. Osaan käyttää taitoani ja soveltaa oppimaani uusissa ja erilaisissa tilanteissa itsenäisesti ja yhdessä toisten kanssa.

Tätä "tasoa" opettajan ei tarvitsisi välttämättä valvoa, mutta sen näkyvillä olo sekä kannustaisi käyttämään taitoa erilaisissa arjen tilanteissa että antaisi myös mahdollisuuden kertoa siitä toisille.
Keltaisella pohjalla olevaa sydän-kuvaketta napauttamalla, muuttuu ympärillä oleva kehä punaiseksi ja on samalla merkki siitä, että oppilas osaa soveltaa ja käyttää oppimaansa taitoa uusissa, erilaisissa tilanteissa. Hän osaa siirtää harjoittelemansa taidon myös arkielämään koulussa ja kotona. Sydän-symboli viestittää, että oppilas osaa spontaanisti kiinnittää huomion arkielämän matematiikkaan ja äidinkieleen (esimerkiksi leipominen, ostokset, karkkien jakamiset, rakentaminen, viesti- tai kauppalaput, päiväkirjan tms. kirjoittaminen tai kirjojen, lehtien, uutisten tms. lukeminen tai erilaisissa esityksissä käyminen). Oppilaan haastaminen monilukutaidon kehittämiseen toteutuu tässä symbolissa.

Huomaa, että viimeinen symboli on taito tai kyky, mitä ei voi luonnikkaasti toteuttaa jokaisen vaunun sisällön kohdalla. Symbolin voi jättää silloin täyttämättä.

Tarkennusta ohjelmointijunaan

Ohjelmointijunan ohjeita on pyritty havainnollistamaan esimerkein ja mainitsemalla myynnissä olevia tuotteita (laitteita, pelejä ja kirjoja), jotta ne helpottaisivat kulloisenkin vaunun arviointia ja sen haltuunottoa oppimistilanteissa. Monia muitakin laitteita, ohjelmia ja pelejä on jo runsaasti saatavilla, ja ne kelpaavat ohjelmointijunaan aivan yhtä hyvin kuin näissä ohjeissa mainitut. Jokaisella opettajalla ei ole käytettävissä BeeBotteja eikä Lego-robotteja. Kaikki, millä voidaan havainnollistaa ohjelmointia käyvät mainiosti.

Suomen kieli ja kirjallisuus

Lukujuna

  1. Osaan kertoa kuvista juonellisen tarinan.
    Oppilas osaa kertoa juonellisen tarinan kuvista, jotka on asetettu valmiiksi ajallisesti
    loogiseen järjestykseen. L1, L4, L5
  2. Osaan asettaa kuvia juonellisesti loogiseen järjestykseen.
    Oppilas osaa asetella yksittäiset kuvat järjestykseen niin, että niistä muodostuu selkeä,
    loogisesti etenevä juonellinen tarina. L1, L4, L5
  3. Osaan nimetä kuulemani sanan alkuäänteen.
    Vihreää osaan nappia painetaan, kun lapsi osaa nimetä alkuäänteenä esiintyvät vokaalit, soinnilliset konsonantit ja takaiset konsonantit. L1, L4, L5
  4. Osaan nimetä kuulemani sanan loppuäänteen.
    Sama kuin edellä kolmannessa vaunussa. L1, L4, L5
  5. Osaan tunnistaa alku- ja lopputavun.
    L1, L4, L5
  6. Osaan yhdistää äänteet tavuiksi.
    Vihreää osaan nappia voi painaa, mikäli äänteiden erottelu on kunnossa. Esim. t-r-a-k-tavun kokoaminen äänteet kuulemalla (sana trak-tori). Lapsi saa selvää 4-kirjaimisista tavuista. L1, L4, L5
  7. Osaan yhdistää tavut sanoiksi.
    Katso edellinen kuudes vaunu. Huomioi myös epäsanat. L1, L4, L5
  8. Osaan lukea lyhyitä sanoja.
    Oppilas osaa lukea kaksi -ja kolmitavuisia sanoja. L1, L4, L5
  9. Osaan lukea pitkiä sanoja.
    L1, L4, L
  10. Osaan lukea virkkeitä.
    L1, L4, L5
  11. Osaan lukea lyhyitä vuorokeskusteluja.
    Oppilas osaa lukea lyhyitä vuorokeskusteluja ja seurata lukemista niin, että tietää, milloin on oma vuoro. L1, L4, L5
  12. Ymmärrän ja muistan lukemani tekstin.
    Oppilas osaa toimia tekstissä annettujen ohjeiden mukaan ja keskustella lukemastaan. L1, L4, L5
  13. Osaan lukea ja ymmärrän lyhyitä juonellisia tarinoita.
    Vihreää osaan nappia voi painaa, jos oppilas osaa lukea lyhyitä juonellisia tarinoita ja kykenee keskustelemaan lukemastaan (ymmärtää ja muistaa) esimerkiksi Aapisen tai lukukirjan lyhyet tarinat. L1, L2, L3, L4, L5
  14. Osaan lukea jo itsenäisesti kokonaisia kirjoja.
    Vihreää osaan nappia voi painaa, jos oppilas osaa lukea ikätasoisiaan kuvakirjoja tai tekstikirjoja. L2, L3, L4
  15. Osaan lukea ja ymmärrän erilaisia tekstityyppejä.
    Oppilas osaa lukea erilaisia tekstityyppejä (mm. tietokirjat, satukirjat, vuoropuhelut, runot jne.) ja ymmärtää lukemaansa. L2, L3, L4
  16. Osaan löytää lukemastani tekstistä tarvitsemiani tietoja.
    Oppilas voi painaa vihreää osaan nappia, jos hän löytää tietoa esim. Yllin kirjasta, lasten tietokirjoista tai googlaamalla netistä. L1, L4, L5
  17. Osaan tehdä johtopäätöksiä lukemastani tekstistä.
    Oppilas osaa tehdä itsenäisesti johtopäätöksiä lukemastaan tekstistä (esim. Mitä luin -kirjojen harjoitukset). L1, L4, L5

Kirjoitusjuna

  1. Olen kokeillut leikkikirjoittamista käsin/koneella.
    Oppilas osaa itsenäisesti kirjoittaa kirjaimia peräkkäin käsin/tietokoneella. L1, L4, L5
  2. Osaan oikean kynäotteen.
    Oppilas osaa pitää kynää niin, että sillä on helppo kirjoittaa eikä käsi väsy turhaan.
    L1, L4, L5
  3. Osaan kirjoittaa oman nimeni.
    Oppilas osaa kirjoittaa oman nimensä suuraakkosin tai pienaakkosin. L1, L4, L5
  4. Osaan äänne -kirjainmerkin vastaavuuden.
    Oppilas painaa “vihreää osaan nappia”, kun hän osaa kirjoittaa kaikki aakkoset kuulemansa äänteen perusteella. L1, L4, L5
  5. Osaan kirjoittaa tavuja ja lyhyitä sanoja.
    Oppilas painaa osaan nappia, jos hän osaa kirjoittaa kaksi- ja kolmikirjaimisia tavuja siten, että muutkin kuin oma opettaja saa niistä selvän. L1, L4, L5
  6. Osaan tavuttaa sanoja ja laittaa tavuviivat sanassa oikeaan kohtaan.
    L1, L4, L5
  7. Osaan kirjoittaa sanoihin pitkät vokaalit.
    L1, L4, L5
  8. Osaan kirjoittaa pitkiä ja vaikeita sanoja.
    Oppilas osaa kirjoittaa nelikirjaimisia tavuja, pitkiä ja vaikeita sanoja. L1, L4, L5
  9. Osaan käyttää sanavälejä.
    L1, L4, L5
  10. Osaan kirjoittaa ng-äänteen sanoissa oikein.
    L1, L4, L5
  11. Osaan kirjoittaa lyhyitä virkkeitä.
    Oppilas osaa kirjoittaa kaksi-ja kolmesanaisia virkkeitä. L1, L4, L5
  12. Osaan käyttää isoa alkukirjainta tutuissa erisnimissä.
    L1, L4, L5
  13. Osaan kirjoittaa sanoihin kaksoiskonsonantit.
    L1, L4, L5
  14. Osaan käyttää virkkeissä isoa alkukirjainta, sanavälejä ja sopivaa lopetusmerkkiä.
    L1, L4, L5
  15. Osaan kirjoittaa selkeitä virkkeitä ja kerrontani on sujuvaa.
    L1, L4, L5
  16. Osaan laatia asiatekstin tai juonellisen tarinan valitsemastani aiheesta käsin kirjoittaen tai digilaitteella.
    L1, L4, L5

TVT-juna

  1. Osaan käynnistää ja sulkea digilaitteen oikein ja käyttää hiirtä tai muuta ohjainlaitetta.
    L1, L2, L3, L4, L5, L6
  2. Olen harjoitellut näppäintaitoja.
    Oppilas on harjoitellut kymmensormijärjestelmää esimerkiksi Näppistaituri tms. L1, L2, L3, L4, L5, L6, L7
  3. Osaan käyttää käyttäjätunnusta ja salasanaa.
    Oppilas osaa kirjautua omalla käyttäjätunnuksella (esim. sähköiseen materiaaliin). L1, L2, L3, L4, L5, L6
  4. Osaan avata, sulkea ja tallentaa tiedostoja.
    L1, L2, L3, L4, L5, L6
  5. Osaan käyttää jotakin piirrosohjelmaa.
    Oppilas osaa avata ja käyttää perustoimintoja jostakin piirrosohjelmasta. L1, L2, L3, L4, L5, L6
  6. Osaan ottaa valokuvia käytettävissä olevilla laitteilla sekä tallentaa ja jakaa niitä.
    L1, L2, L3, L4, L5, L6
  7. Osaan toimia erilaisissa opetukseen tarkoitetuissa sähköisissä oppimisympäristöissä/-alustoissa.
    (esim. eri oppimateriaalikustantajien oppimiskäyttöön tarkoitetut alustat.)
    L1, L2, L3, L4, L5, L6
  8. Osaan käyttää jotain hakupalvelua tiedonhankinnassa.
    L1, L4, L5
  9. Osaan käyttää jotakin tekstinkäsittelyohjelmaa.
    Oppilas osaa käyttää tekstinkäsittelyohjelman perustoimintoja (kuten esim. iso alkukirjain,
    sanaväli, lopetusmerkit) ja valita sopivan fontin ja koon. L1, L4, L5
  10. Osaan hyödyntää TVT-taitojani eri oppiaineissa.
    L1, L4, L5

Ilmaisujuna

  1. Osaan kertoa omista kokemuksistani ja ilmaista mielipiteeni.
    Oppilas osaa kertoa omista arjen tapahtumista, asioista, iloista ja harmeista sekä
    ilmaista oman mielipiteensä. L1, L2, L3, L4, L7
  2. Osaan pyytää puheenvuoroa ja kuunnella toisia.
    Oppilas osaa viittaamalla tai muulla sovitulla merkillä pyytää isossa ryhmässä
    puheenvuoroa. Hän osaa myös kuunnella toisia keskeyttämättä. L2, L4
  3. Osaan käyttää ääntäni sopivasti eri tilanteissa.
    Oppilas osaa säädellä äänenkäyttöä eri tilanteissa. L1, L4, L5, L7
  4. Osaan olla mukana pienissä ilmaisuharjoituksissa.
    L1, L2, L7
  5. Osaan eläytyä pieniin rooleihin.
    L1, L2, L7
  6. Osaan lukea tekstiä eläytyen.
    L1, L4, L5
  7. Osaan pitää pienen esitelmän valitsemastani aiheesta.
    L1, L4, L7
  8. Osaan iloita omasta ja toisten onnistumisesta.
    Oppilas huomaa oman kehityksen ja osaa iloita oppimastaan. Hän osaa iloita myös siitä, että joku toinen onnistuu ja saavuttaa päämääräänsä. Oppilas osaa yrittää ja erehtyä. Iloitseminen on tärkeä taito, jota harjoitellaan kaikilla tunneilla. L1, L3, L4

Matematiikka

Laskujuna

  1. Osaan luokitella.
    L1, L3, L5
    Oppilas osaa yksinkertaisten ominaisuuksien perusteella luokitella erilaisia välineitä (arjen esineet, muovieläimet, napit, loogiset palat jne.) esim. punaiset / ei-punaiset, isot-pienet, ja osaa perustella luokittelemansa esineet ja käyttää näin matematiikkapuhetta perustellessaan luokituksia.
  2. Osaan vertailla.
    L1, L3, L5
    Oppilas osaa verrata esim. esinettä, kuvaa ja lukua toisiinsa ja osaan vertailla ominaisuuksia esim. pieni – pienempi jne.
  3. Osaan sarjoittaa ja asettaa järjestykseen.
    L1, L3, L5
    Oppilas osaa jatkaa sarjaa esim. esineillä/piirtämällä, kehorytmeillä, osaa löytää samana toistuvan jakson sarjasta ja keksiä itse omia sarjoja.
  4. Osaan sijainti- ja suhdekäsitteitä.
    L1, L3 L5
    Oppilas osaa tavallisimmat suhdekäsitteet esim. ylhäällä/alhaalla, keskellä/välissä, vaakasuora/pystysuora, eteenpäin/taaksepäin jne.
  5. Osaan lukujonotaidot ja -käsitteet 1-10.
    L1, L4
    Oppilas osaa 1-10 numeromerkit, lukumäärän ja lukusanan vastaavuuden ja pysyvyyden. Hän osaa lukumäärien laskemisen sormilla, välineillä ja kuvista. Oppilas osaa kirjoittaa ja lukea lukuja, sekä luetella lukujonoja eteenpäin, taaksepäin ja keskeltä lukujonoa. Hän osaa myös vertailla lukuja esim.1 pienempi, 1 suurempi (naapuriluvut).
  6. Hallitsen lukujonon 0-20.
    L1, L4
    Oppilas osaa luetella, lukea ja kirjoittaa numeromerkein luvut 11-20.
    (Kts. vaunu 5) Oppilas osaa luetella lukujonon kahden/kolmen/viiden hyppäyksin (parilliset, parittomat, kolmen kertotaulu ja viiden kertotaulu) ja hallitsee järjestysluvut esim. ensimmäinen, toinen, kolmas jne.
  7. Osaan hajotelmat 2-9.
    L1, L4
    Oppilas osaa hajottaa luvut erilaisiin osiin esim. Numeron kolme seuraavasti; 0+3=3, 1+2=3, 3+0=3, 2+1=3, 3+0=3. Hän ymmärtää myös että luvun voi hajottaa useampaan kuin kahteen osaan.
  8. Osaan kymmenhajotelmat ja kymmeneen täydentämisen.
    L1, L4
    Oppilas osaa ulkoa kymmenhajotelmat ja puuttuvan tekijän. Kymmenhajotelmilla tarkoitetaan lukuja, jotka yhteenlaskettuina antavat tulokseksi luvun 10. Esim. 1+9=10, 2+8=10 jne. Mikä lisätään kolmoseen, että saadaan 10? Mitä vähennetään kymmenestä, että jää jäljelle 4.
  9. Osaan tuplat.
    L1, L4
    Oppilas osaa yhteenlaskussa luvuilla 1-10 esim. 3+3=6, tuplat vähennyslaskuissa esim. 6-3=3 kun vähentäjä on yksinumeroinen, melkein tuplat luvuilla 1-10 esim. 3+2=5 ja osaa hyödyntää tuplia ja melkein tuplia laskutehtävissä.
  10. Osaan piirtää ja kuvittaa sanallisia tehtäviä ja muuntaa ne matematiikan kielelle
    L1, L4
    Oppilas osaa käyttää matemaattisten tehtävien ratkaisuissa yhteenlaskun sovelluksia: muutos ja yhteismäärä, ja vähennyslaskun sovelluksia: muutos ja osa yhteismäärästä.
  11. Osaan laskutoimitukset 0-20 ilman kymmenylitystä.
    L1, L4
    Oppilas osaa käyttää laskutoimituksissa hyväkseen laskustrategioita (tuplia, kymppipareja ja melkein tuplia.)
  12. Osaan kymmenylitykset yhteen- ja vähennyslaskussa.
    L1, L4
    Oppilas osaa yksinumeroisen luvun lisäämisen kymmeneen, kymmenylityksen lukualueella 0-20 luvun hajotusta apuna käyttäen ja analogioiden tunnistaminen esim. 3+4=7 ja 13+4=17, 6-2=4 ja 16-2=14
  13. Osaan lukujonot 0-100.
    L1, L4
    Oppilas osaa lukujen 0-100 lukemisen ja kirjoittamisen, lukujen suuruusvertailun, luvun pienempi/suurempi täysi kymmen, lukujonot 2, 5, 10 välein etu/takaperin. Oppilas osaa kirjoittaa lukuja summa- ja erotusmuodossa esim. 58 voi olla 50+8 ja 60-2
  14. Ymmärrän kymmenjärjestelmän periaatteen.
    L1, L4
    Oppilas ymmärtää kymmenjärjestelmän paikka-arvot: ykköset, kymmenet, sadat. Hän voi harjoitella paikka-arvoja ja osoittaa osaamisensa esim.
    niputtamalla tikkuja, käyttämällä munakennoja, kymmenjärjestelmävälineillä tai rahayksiköillä.
  15. Ymmärrän kertolaskun käsitteen.
    L1, L4
    Ymmärtää yhteen- ja kertolaskun yhteyden, osaa piirtää ja laskea kertolaskun, 1-5 ja 10 –kertotaulut. Esim. kertolaskutarinat
  16. Ymmärrän jakolaskun käsitteen.
    L1, L4
    Oppilas ymmärtää jakolaskun käsiteen konkreettisesti: sisältöjakolasku ja ositusjakolasku, tuntee kerto- ja jakolaskun välisen yhteyden ja osaa käyttää sitä osamäärää laskiessa, osaa kertoa jakolaskutarinoita ja tutustuu murtoluvun käsitteeseen jakamalla yhtä suuriin osiin.
  17. Ymmärrän kertolaskun vaihdannaisuuden.
    L1, L4
    Oppilas osaa hyödyntää kertolaskun vaihdannaisuutta (2x3, 3x2) ja ymmärtää, että minkä tahansa kahden luvun tulo on riippumaton lukujen järjestyksestä ja osaa piirtää näiden kahden kertolaskun eron esim. 5x2 ja 2x5
  18. Osaan laskujärjestyksen.
    L1, L4
    Oppilas osaa laskea tehtävät oikealla laskujärjestyksellä. Ensin lasketaan kerto- ja jakolaskut ja lopuksi yhteen- ja vähennyslaskut yleensä vasemmalta oikealle.
  19. Osaan yhteen- ja vähennyslaskuja lukualueella 0-100.
    L1, L4
    Oppilas osaa laskea kahden luvun summan ja erotukset sekä kolmen luvun summan ja tarkistaa laskut. Erilaiset päässälaskustrategiat, osaa hajottaa ja koota lukuja, osaa hyödyntää vaihdannaisuutta: ymmärtää että minkä tahansa yhteenlaskun luvut voi laskea käänteisessä järjestyksessä ilman että summa muuttuu ja ymmärtää liitännäisyyden yhteenlaskuissa.
  20. Osaan tehdä omia laskutarinoita ja kirjoittaa ne matematiikan kielelle.
    L1, L2, L4
    Oppilas osaa tehdä kuvasta laskutarinoita kirjoittamalla tai laskuvälineillä. Hän osaa selvittää, mitä sanallisessa tehtävässä kysytään ja osaa laskea vastauksen sopivalla laskulla.
  21. Osaan laatia diagrammeja ja tulkita niitä.
    L4, L5
    Oppilas osaa laatia yksinkertaisia pylväsdiagrammeja ja tulkita niitä. Esim. mielipidemittaukset: kuinka moni pitää mansikoista, mustikoista jne. Oppilas osaa katsoa mistä pidettiin vähiten, eniten tai kuinka moni piti mansikoista enemmän kuin mustikoista tai kuinka moni piti mansikoista ja mustikoista yhtä paljon. Oppilas osaa käyttää tilastoja tulkitessaan käsitteitä vähemmän, enemmän ja yhtä monta.
  22. Olen pelannut matikkapelejä toisten kanssa.
    L1, L2, L4
    Oppilas osaa pyytää toisia pelaamaan ja osaa tulla mukaan peleihin.

Geometriajuna

  1. Tunnistan ja osaan nimetä tasokuviot ympyrä, neliö, kolmio, nelikulmio ja monikulmio.
    L1, L4, L5
  2. Tunnistan ja osaan nimetä kappaleista pallon ja kuution.
    L1, L4, L5
  3. Osaan rakennella kaksi- ja kolmiulotteisia kuvioita ja kappaleita mallin mukaan.
    L1, L4, L5
    Oppilas osaa rakentaa kaksi- ja kolmiulotteisia rakennelmia kuvan perusteella kaksi- ja kolmiulotteisista malleista.
  4. Osaan luokitella kaksi- ja kolmiulotteisia kuvioita ja kappaleita ominaisuuksien mukaan.
    L1, L4 L5
    Oppilas osaa luokitella kappaleita ja kuvioita ominaisuuksien mukaan. Hän osaa lisäksi osaa laskea monikulmioiden kärkien ja sivujen lukumäärän.
  5. Osaan tehdä yksinkertaisia peilauksia, suurennoksia ja pienennöksiä rakentamalla ja/tai piirtämällä.
    L1, L4
    Oppilas osaa ruudukkoa, geolautaa tai pistepaperia apuna käyttäen tehdä yksinkertaisia peilauksia, suurennoksia ja pienennöksiä.
    Esim. Leikki: seiso vastakkain: "kaveri on peilisi"- leikki, missä toinen oppilas matkii peilinä toisen tekemiä liikkeitä.
  6. Ymmärrän symmetrian.
    L1, L4
    Oppilas ymmärtää, että esim. perhosen siipien kuviot ovat luonnossa symmetrisiä eli toistensa peilikuvia. Kaksi kuviota on suoran suhteen symmetrisiä eli ne ovat toistensa peilikuvia, jos suoraa myöten taitettuna kuviot yhtyvät.
  7. Osaan nimetä kappaleiden ominaisuuksia.
    L1, L4, L5
    Oppilas osaa kuvata kappaleiden ominaisuuksia esim. terävät kulmat, kaareva pinta. Pallossa on vain kaarevaa pintaa. Kuutiossa on kahdeksan kärkeä.
  8. Osaan tehdä ja keksiä omia rakennelmia toisten kanssa.
    L1, L4, L5

Mittajuna

  1. Osaan käsitteet eilen, tänään ja huomenna.
    L1, L4
  2. Osaan viikonpäivät ja kuukaudet.
    L1, L4
  3. Ymmärrän mittaamisen periaatteen.
    L1, L4
    Oppilas ymmärtää, kun puhutaan "Montako kertaa mittayksikkö mahtuu mitattavaan". Oppilas osaa vertailla ja mitata suoraan toisiinsa vertaamalla tai mittavälineen avulla ja ymmärtää, että mittaustulos riippuu mittavälineestä.
  4. Olen harjoitellut ajan mittayksiköitä.
    L1, L4
    Oppilas on harjoitellut ajan mittayksiköitä vuorokausi, kuukausi ja vuosi.
  5. Olen harjoitellut pituuden mittayksiköitä cm ja m.
    L1, L4
    Oppilas on harjoitellut mittaamista esim. mittanauhalla tai viivaimella senttimetrejä ja metrejä sekä vertaillut mitattavia kohteita toisiinsa.
  6. Olen harjoitellut massan mittayksiköitä g ja kg.
    L1, L4
    Oppilas on harjoitellut massojen mittaamista tasapainovaa´alla ja vertaillut esineiden massoja toisiinsa.
  7. Olen harjoitellut tilavuuden yksiköitä dl ja l.
    L1, L4
    Oppilas on harjoitellut mittaamista dl-mitalla ja l-mitalla.
  8. Osaan käyttää rahan yksiköitä euro ja sentti.
    L1, L4
    Oppilas osaa käyttää rahan yksiköitä sentti ja euro, sekä ymmärtää rahan arvon: 1 € = 100 snt ja 2 € kolikko on yhtä arvokas kuin kaksi 1 € kolikkoa jne.
  9. Osaan käyttää ajan mittayksiköitä minuutti ja tunti.
    L1, L4
    Ajan käsitteen ymmärtäminen 1h = 60 min, ajan kuluminen esim. tunnin kuluttua, tunti sitten jne.
  10. Osaan käsitteen tasatunnit.
    L1, L4
  11. Osaan puolet tunnit ja vartin yli ja varttia vaille.
    L1, L4

Ohjelmointijuna

  1. Olen laatinut vaiheittaisia toimintaohjeita ja testannut niitä käytännössä.
    L1, L2, L4, L5
    Vaiheittaisia ohjeita voi tehdä ruokailuun, hampaan harjaukseen, pukemiseen jne. Vaiheittaisten ohjeiden mukaan toimiminen tai ohjeiden laatiminen harjoituttaa algometrista ajattelua.
  2. Olen kuunnellut/lukenut koodauskirjan.
    L1, L2, L4, L5
    Esim. Hello Ruby- kirja on Linda Liukkaan lasten kielelle, sadun muotoon kirjoitettu kirja tietokoneista ja koodauksesta.
  3. Olen pelannut koodauspeliä.
    L1, L2, L4, L5
    Esim. Robogem on noppapeli, jossa metsästetään koodien mukaan pelilaudalla olevia jalokiviä.
  4. Olen ohjelmoinut koodausroboteilla.
    L1, L2, L4, L5
    Esim. Bee-Bot on ohjelmoinnin alkeita opettava lattialla kulkeva mehiläisrobotti. Robottia ohjelmoidessaan lapsi oppii loogista ajattelua sekä sen hyödyntämistä yksinkertaisten toimintaohjeiden antamiseen. Harjoitukseen käy myös esim. itse tehty ruudukko lattialle, jossa voidaan liikutella esineitä pareittain antamalla toisille toimintaohjeita.
  5. Olen suorittanut erilaisia koodaustehtäviä tietokoneella/tabletilla.
    L1, L2, L4, L5
    Tässä peleiksi katsotaan esim. Code Org tai Scratch, jotka on lapsille ja nuorille tarkoitettuja koodauspelejä..
  6. Olen ohjelmoinut ja/tai rakentanut legoilla.
    L1, L2, L4, L5
    Esim. Lego-WeDo 2.0 on nykyaikainen rakennussarja, joka auttaa lapsia tutustumaan tieteeseen. Myös tavalliset Legot ja Multilink-kuutiot soveltuvat tähän hyvin. Lapset rakentavat ohjeiden mukaan omia robotteja. Esim. Kaikki Lego-ohjeet ovat vaiheittaisia ohjeita, joita seuraamalla rakennettava kokonaisuus muodostuu.
  7. Olen kuunnellut/lukenut ohjelmointikirjan.
    L1, L2, L4, L5
    Esim. Linda Liukkaan kirjan "Tietokoneen sisällä"
    (Katso Ohjelmointijuna kohta kaksi.) Myös kotona luettu/kuunneltu kirja käy.